Koulusurmat sittenkin yhteisöllistä väkivaltaa ?

Eilisessä postauksessani hain syytä Kauhajoen tapahtumiin kasvavasta yksilökeskeisyydestä, narsismista ja syrjäytymisestä:

"Ihmisviha on minun mielestäni osittain seurausta äärimmäisestä yksilökeskeisyydestä."

Havaitsin tosin liitynnän itsemurhapommittajiin ja yhteisölliseen väkivaltaan:

"Kuvaavaa on, että kun Baghdadissa yhteisöjen jäsenet murhaavat toisten yhteisöjen jäseniä ja viha perustuu ulkoryhmän demonisointiin, suomalainen narsisti tappaa kenet tahansa ihmiskunnan jäsenen. Hänen vihansa on vihaa koko ihmiskuntaa vastaan. Äärimmäinen yhteisöllisyys, johon liittyy ulkoryhmän demonisointi, on paha asia, mutta niin on myös äärimmäinen yksilökeskeisyys."

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että liityntä yhteisölliseen väkivaltaan on vahvempi kuin ounastelin. Koulumurhat ovat yhteisöllistä väkivaltaa siinä missä islamistinen terrorismi. Lainaan tämän päivän HS:ään kirjoittanutta ulkopoliittisen instituutin tutkijaa Mika Aaltolaa. Painotukset ovat omiani.

"Myyrmannin pommi-iskun ja koulusurmien kaltaisia tekoja tehdään yhteisön terrorisoimiseksi. Ne täyttävät itsemurhaterrorismin tavanomaiset tunnusmerkit, jotka ovat rasismiin viittaava motiivi, yhteys laajempaan ideologisesti virittyneeseen verkostoon (tässä tapauksessa pääosin internetin välityksellä), tekijän ikä ja sukupuoli sekä tekotapa ja -paikka.

Samoin kuin itsemurhapommittaja, myös Myyrmannin iskun ja koulusurmien tekijät kohoavat omissa piireissään sankarin rooliin. Sitä kirkastavat vielä kollektiivisen surun riitit, joita "tavalliset" ihmiset – yhteisöön kuuluvat – panevat toimeen korostaakseen yhteisöllisyyttään.

Näin ollen Myyrmannin, Jokelan ja Kauhajoen tekijöitä ei tule tarkastella stereotyyppisesti. He eivät olleet niin syrjäytyneitä kuin väitetään. Heidän taustansa oli melko keskiluokkainen."

Syrjäytymiselläkin tai pikemmin ulkopuolisuudella on oma merkityksensä:

"Merkille pantavaa sen sijaan on, että heidän profiiliaan sävytti ulkopuolisuus, ylemmyys ja vihamielisyys valtakulttuuria kohtaan.

Kaikki kolme toteuttivat mielestään missiota, jonka tarkoituksena oli puhdistaa ympäristöä heidän negatiivisina pitämistään aineksista. He kommunikoivat varsin vilkaasti samanmielisten kanssa. Heidät tunnistaa tietyn marginaalisen yhteisön omaksumista arvoista ja ihanteista."

Konformistisen imitoinnin merkitys on suuri. Samoin oleellista on korkean statuksen yksilöiden imitointi. Koulusurmaajista tehdään sankareita, jotka saavat korkean statuksen ja joita sitten imtioidaan. Tässä lähestytään siis kulttuurievoluution havaintoja:

"Poliittisen väkivallan leviämisen dynamiikkaa on tutkittu paljon. Tuloksena on käsitys ihmisestä imitoivana olentona: väkivalta tarttuu emotionaalisen intensiteetin ja voimakkaiden tunnekokemusten kautta. Tunteet välittyvät tavallista herkemmin tietyille yksilöille ja ryhmille, jotka saavat voimantuntoa kuvitellessaan ja toteuttaessaan näyttäviä väkivaltaisia tekoja.

Koulusurmat ovat nimenomaan tekoja, jotka on suunniteltu leviäviksi ja kopioitaviksi. Uudet koulusurmaajat levittävät tekoonsa liittyvää aineistoa internetissä ja täydentävät olemassa olevaa käsitystä teon symbolisesta merkityksestä. Itsemurhaterroristien tavoin koulusurmaajat jättävät usein jälkeensä "testamentin".

Internetin verkostot tarjoavat kokoontumispaikkoja, joissa tekoja voi ihannoida avoimesti. Niitä puidaan, analysoidaan ja arvioidaan. Tekijät saavat osakseen kunnioitusta."

Yhteisöllsiyyden merkitys on suuri:

"Näin syntyy valtioiden rajat ylittävä yhteisö, joka kehittää tekoihin liittyvää taustamateriaalia, synnyttää odotusarvoja ja luo teoille oikeutusta."

Ideologioiden merkitys voi sen sijaan olla olematon:

"Koulusurmat voivat levitä ilman, että tekijät omaksuvat mitään taustaidelogiaa. Teot voivat olla vain imitoivia, teknisiä suorituksia. Silti koulusurmien taustalla on ideologista oppimista ja orastavaa yhteisöllistä tietoisuutta."

Oleellinen havainto on myös hierarkiaefekti:

"Merkityksellinen tutkimushavainto liittyy niin sanottuun hierarkiaefektiin. Väkivalta näyttää leviävän oman poliittisen maantieteensä mukaan: keskeisiltä alueilta syrjäisimpiin paikkoihin. Väkivaltaiset mellakat keskeisissä kaupungeissa leviävät marginaalisemmille alueille mutta eivät päinvastoin. Samoin kansainvälisen tason väkivalta luo matkijoita reunamailla.

Tästä näkökulmasta katsoen Yhdysvalloista peräisin oleva koulusurmaepidemia heijastui Jokelaan ja edelleen Kauhajoelle."

Johtopäätös on selvä - koulusurmia pitää torjua samoin menetelmin kuin muutakin terrorismia - ei psykologisoimalla asiaa:

"Koulusurmat on nähtävä yhtenä polittisen väkivallan muotona, jotta niitä voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti. Samalla todellisia uhkia ja väkivallan taustalla olevia tekijöitä voidaan tunnistaa.

Ideologisesti motivoituneen poliittisen väkivallan muodot ovat muuttumassa maailman verkostoituessa. Uudenlaiset väkivallan muodot, niihin liittyvä uusimuotoinen ideologisuus ja antisivilisaatioliikkeet ovat pesiytyneet jo Suomeenkin eivätkä esimerkiksi kouluterveydenhuollon kaltaiset toimet pysty taltuttamaan niitä.

Todennäköisyys, että Myyrmannin ja Jokelan kaltaiset teot toistuvat, kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän niitä on.

Tekoihin voisi puuttua käsittelemällä niitä terrori- ja rikollisjärjestöjen toimintana. Tällöin tekojen avustaminen ja tiivis yhteys "taustajärjestöön" voitaisiin kriminalisoida.

Viranomaisten olisi syytä ainakin tarkkailla kasvavaa liikehdintää erityisesti internetissä nykyteknologian sallimilla keinoilla. Terrorismin ja rikollisjärjestöjen vastaiseen toimintaan on käytettävissä paljon resursseja. Nyt niitä tulisi kohdentaa uudella tavalla."

Aaltolan havainto, että koulusurmaajien tausta on usein keskiluokkainen, eikä pelkkä syrjäytyminen selitä koulusurmia, linkkautuu mainiosti siihen havaintoon, jonka uskonnollisen terrorismin tutkija Scott Atran tekee palestiinalaisterrorismista: Palestiinalaisterroristi on koulutettu ja oman yhteisönsä arvostettu jäsen.

Koulusurmaajakin on oman yhteisönsä arvostettu jäsen - yhteisö ei tässä tapauksessa ole palestiinalainen kylä vaan joukko verkossa toisiinsa tutustuneita nuoria ylimielisiä ihmisiä.