perjantai 26. syyskuuta 2008

Psykologisoinnin harha ja Internetin osasyyllisyys

Tiede-lehden toimittaja Marko Hamilo ei usko psykologisointiin Kauhajoen tapauksessa vaan pikemmin yhteisölliseen selitykseen:

Miksi Jokelan tragedia toistui Kauhajoella? Tätä kysymystä pohtii tai on pohtivinaan koko Suomi poliittista eliittiä ja lehdistöä myöten. Kirjoitin “on pohtivinaan”, koska ainakin lehdistön miksi-kysymykset, kuten päätoimittaja Reetta Meriläisen huokailut tänään Hesarissa, tuntuvat retorisilta. Ei edes haluta ottaa selvää. ...

[T]ervekin ihminen ikävä kyllä pystyy väkivaltaan, jos hänen uskomusjärjestelmänsä siihen kannustaa. Milgramin kuuluisassa kokeessa täysin normaalit koehenkilöt olivat valmiita antamaan ihmisille hengenvaarallisia sähköiskuja. Terrorismitutkimuksessa on käynyt ilmi, etteivät esimerkiksi palestiinalaiset tai pohjoisirlantilaiset terroristit olleet rekrytointivaiheessaan psykologiselta profiililtaan mitenkään muista poikkeavia. Radikaalissa seurassa ihmiset kuitenkin radikalisoivat toinen toisiaan.

Tässä internetilläkin voi olla vaikutuksensa
- Kauhajoen kokoisesta kylästä ei ehkä löydy seuraa väkivaltaa ihannoivalle ihmisvihaajalle, mutta internetistä löytyy. Ongelmana ei tässäkään kuitenkaan ole yksinäisyys - kuten sosiaaliymmäertäjien armeija tuntuu olettavan - vaan väärä seura. Muistettakoon, että suurimman osan henkirikoksista tekee edelleen ns. reaalimaailman rikolliseen alakulttuuriin sosiaalistunut tekijä.

Päätin juttuni yhdysvaltalaistutkijoiden johtopäätökseen: tekijä, joka koulusurmaajia yhdistää, on suunnitelmallisuus ja se, että he kertovat aikeistaan jollekulle etukäteen tai esimakua tulevasta näkee esimerkiksi netistä. Tutkijat ehdottivat, että kynnys ilmoittaa ikätoverin hulluista suunnitelmista viranomaisille tulisi olla oppilaitoksissa matala.

Matti Saari jätti aikeistaan jälkiä verkkoon. Joku vastuuntuntoinen nuori varoitti viranomaisia. Silti: kymmenen kuolonuhria.


Lähteet:

- Tiedelehden blogi: http://www.tiede.fi/blog/?p=306

- Tiedelehden arkisto: http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=1027&vl=2008

5 kommenttia:

Valkea kirjoitti...

"Terrorismitutkimuksessa on käynyt ilmi, etteivät esimerkiksi palestiinalaiset tai pohjoisirlantilaiset terroristit olleet rekrytointivaiheessaan psykologiselta profiililtaan mitenkään muista poikkeavia. Radikaalissa seurassa ihmiset kuitenkin radikalisoivat toinen toisiaan."

- Tuo on totta. Kuitenkin:

* Muslimi- ja Ira terroristeilla on pakottavia todellisia tai todellisiksi kuviteltuja reaalimaailman yhteiskunnallisia, yhteisöllisiä ja etnisen kilpailun syitä ideologiaansa. Millään tavalla tukematta em. terroristeja ne on kuitenkin erotettava individualisista psykopatologisista syistä. Se että kahdesta asiasta seuraa jotain samantyyppistä, ei tarkoita, että pohjimmaiset syyt olisivat samanlaisia.

* Muslimiterroristeilla ja Iran jäsenillä on oikeat yhteisöt, koulusurmaajilla on vain virtuaalimaailman lumeyhteisö.

* Psykopatologisesti radikaalia vihaa tuntevalle misantropiaryhmät ja koulusurmat ovat luonnollinen jatke ja purkautumistie hänen psykologialleen. Hänen on vaikea valita sellaista, joka ei ainakin muistuta edellistä. Psykologisesti normaaleille terroristiryhmiin liittyville kyseessä on yleiseen tilanteeseen liittyvä valinta ja toisenlaisessa tilanteessa heidän olisi helppo valita toisin.

Tämä ei poista sitä, että psykologisesti jotkut etniset ryhmät ovat keskimäärin taipuvaisempia terrorismiin kuin toiset.

Kommentoin tähän liittyvää jo aiemmin:

https://www.blogger.com/comment.g?blogID=3225345006446222309&postID=7298880122187575798

Valkea kirjoitti...

Lisäys: Internet"yhteisön" ja todellisen yhteisön eroa voisi verrata leikkiauton ja oikean auton eroon. Leikkiauto muistuttaa monin tavoin oikeaa autoa ja sitä voi halutessaan sanoa autoksi, mutta jokainen ymmärtää auton ja leikkiauton eron. Vaikka leikkiautolla voi laskea jyrkkää mäkeä ja ajaa kolarin seinään, sekään ei tee siitä oikeaa autoa.

Jukka kirjoitti...

Vastasin tuohon kommentiisi jo sinne - ehkä se käy tähänkin kommenttiisi komemntista.

Valkea kirjoitti...

Lisäys: Toisaalta monien internet"yhteisöjen" suurin yhteisöllinen merkitys syntyy niiden suhteesta reaalitodellisuuteen. Esim. maahanmuuttokriittisen virtuaali"yhteisön merkitys syntyy siitä, että maahanmuutolla on haitallinen vaikutus valitettavan löyhiin suomalaisten yhteisöihin.

Kysymys kuuluu myös: onko yhteisön suurin merkitys jäsenten välisten suhteiden verkostossa ja jäsenten kokonaisuudessa; vai jossain yhteisön ulkopuolisessa reaalisessa; tai lähes ekslusiivisesti individualistisissa syissä.

Jukka kirjoitti...

Viimeiseen kommenttiisi.

Minusta on selvää, että olkoon yhteisön tai virtuaaliyhteisön virallinen (julkisesti ilmaistu) päämäärä tai idea mikä tahansa, jokainen yhteisö luo samalla sosiaalista verkkoa yksilöiden välillä jota voidaan sitten käyttää myöhemmässä elämässä hyväksi.

Olkoon yhteisö Itsenäisyysliike, AKS, Teekkariteatteri, Sisu, Vapaamuurarit tms. niin aina niissä on virallisen päämäärän lisäksi se sivuvaikutus että kaksi satunnaista yhteisön jäsentä voi helpommin vaikkapa luoda business relationshipin.