Voisiko HUS oppia Natsi-Saksan armeijasta ?

HUS:issa työilmapiiri on HS:n mukaan voimakkaasti heikentynyt. Työilmapiirin lasku liitetään mm. uuteen johtamismalliin:

Siinä, missä aiemmin ylilääkärit johtivat lääkäreitä ja ylihoitajat hoitajia, nyt ammattijohtajat korvaavat hoitoalan ammattilaiset. Tällainen malli ilmeisesti vieraannuttaa työntekijöitä, koska työntekijät (lääkärit, hoitajat) kokevat johtajat ulkopuolisina.

Armeija on samanlainen hierarkkinen organisaatio kuin sairaala. Israelilainen tutkija van Creveldt on osoittanut, että joukko-osaston tehokkuus kasvaa oleellisesti kun rivisotilas luottaa esimiehiinsä. Luottamusta kasvattaa se, että päällikkö on ns. paras vertaistensa joukosta.

van Creveldt on havainnut että natsi-Saksan armeija onnistui erittäin hyvin luomaan organisaation jossa armeijan rivisotilaat luottivat esimiehiinsä ja esimiehet saattoivat luottaa miehiinsä. Kansankokonaisuuus kirjoittaa:

Oleellista hierarkian toimivuudelle missä tahansa organisaatiossa (yritys, armeija tms.) on kuinka hyvin alaiset arvostavat esimiestään ja kuinka paljon esimies voi luottaa alaisiinsa. Jos molemminpuolinen arvostus ja luottamus vallitsee ja esimiehet jakavat samat arvot kuin alaiset, organisaatio toimii tehokkaasti. Muussa tapauksessa tarvitaan jatkuvaa kontrollia, raportointia alhaalta ylöspäin ja yksityiskohtaista käskytystä jokaisen tehtävän suorittamiseksi. Tällaisessa tilanteessa alaiset kokevat johtajuuden usein epäoikeudenmukaiseksi. He purnaavat ja jopa kapinoivat.

Israelilianen tutkija van Creveldt on havainnut että natsi-Saksan armeija onnistui erittäin hyvin luomaan organisaation jossa armeijan rivisotilaat luottivat esimiehiinsä ja esimiehet saattoivat luottaa miehiinsä. Verrattuna ensimmäiseen maailmansotaan jolloin Saksan armeijan upseerit olivat aatelisia, natsi-Saksan alin upseeristo jakoi saman sosiaalisen taustan ja ajatusmaailman kuin rivisotilas.

Sotaonnen kääntyessäkin saksalaiset joukko-osastot kärsivät suht vähän rintamakarkuruudesta - päinvastoin kuin ensimmäisessä maailmansodassa. Sotilaat hoitivat tehtävänsä ilman että jokaista asiaa piti erikseen käskyttää. Natsi-Saksan häviö sodassa johtui muista syistä kuin armeijan tehokkuudesta - ilmeisesti siitä että resursseja oli paljon vähemmän kuin amerikkalaisilla ja venäläisillä.