Konservatiivisuus ja liberalismi - kaksi kilpailevaa lajia

Pari amerikkalaista tutkijaa - ekologi ja psykologi - tuntuvat samaan aikaan tehneen sen johtopäätöksen että USA:ssa käyty kulttuuritaistelu konservatiivien ja liberaalien kesken on ajautunut hedelmättömään vaiheeseen. Linkkasin näihin papereihin aiemmin.

Toisen kirjoittajan - ekologi DS Wilsonin mukaan - AMERIKKALAISTA liberalismia ja konservatiivisuutta on turha tarkastella pelkästään kahtena kilpailevana aatteena, vaan pikemmin kahtena lajina, jotka täyttävät eri ekologisen lokeron:

Amerikkalainen yhteiskunta voi paremmin, jos kumpaakaan lajia ei tapeta sukupuuttoon tai kastroida esimerkiksi vesittämällä kuten Ruukinmatruuna uskonnon osalta on vaatinut.

Yhteiskunnan säilymisen kannalta riittävää väestönkasvua ei voida käytännössä ylläpitää ilman uskonnollisia konservatiiveja. Vääjäämättä liberaalien syntyvyys on nimittäin modernissa yhteiskunnassa liian alhainen.

Liberalismin moraali - kaikki on sallittua kunhan se ei loukkaa muita - johtaa käytännössä hedonismin eli ajatukseen että elämme vain kerran joten nauttikaamme elämästä. Liberalismiin liittyvä individualismi johtaa käytännössä ihmisten eristymiseen (atomisoitumiseen). Hedonismi ei johda ihmisen onnellisuuden lisääntymiseen vaan sen laskemiseen: USA:ssa uskonnollinen konservatiivi on keskimäärin onellisempi kuin liberaali.

( Sosiaalipsykologi Jukka Tontti kuvasi tänään HS:ssä masennusta ja sen liityntää individualismiin näin: Depressio on erottamaton osa yksilökeskeisen elämänmallimme kokonaispakettia. Masennus kulkee viihteellistyneen elämän, kulutuksen, menestyksen paineen ja kevyen onnellisuuden tavoittelun käsipuolessa. ... Yksikään yli 70 haastateltavasta ei maininnut hengellisyyteen tai "korkeampaan voimaan" viittaavaa jaksamisreseptiä, hän huomauttaa. Huomio on egossa, ja reseptit keskittyvät sen vahvistamiseen. )

Toisaalta liberaaleja tarvitaan varmasti Amerikassa myös. Ilman liberaaleja kreationismi olisi korvannut evoluutioteorian kouluopetuksessa ajat sitten ja monta muuta älyttömyyttä olisi todennäköisesti ajettu läpi. Liberalismilla on Amerikassa ollut merkittävä rooli etnisten ja seksuaalisten vähemmistöjen aseman parantamisessa ja tieteellisen maailmankuvan edistämisessä.

Ongelma ekologisessa näkökulmassa on se, että miten taataan että sopiva tasapaino liberaalien ja konservatiivien välillä säilyy. Luonnossa esimerkiksi saalistajan ja saaliseläimen ekologinen tasapaino säilyy, kun saaliseläinten määrän kasvu johtaa saalistajien määrän kasvuun, mikä taas johtaa saaliseläinten kannan laskuun. Konservatiivien ja liberaalien välisen tasapainon säilyttämiseen ei ole ilmeisesti vastaavaa automaattia.

Se, että konservatiivien syntyvyys on korkeampi kuin liberaalien ei automaattisesti johda konservatiivien määrän kasvuun liberaalien kustannuksella: Liberaaleja tulee lisää, kun osa konservatiiveista kokee yhteisönsä normit liian raskaina, tai yhteisönsä uskomukset liian irrationaalisina, ja muuttuu liberaaliksi.

Mutta aina on olemassa riski että toinen lajeista nujertaa toisen ja yhteiskunta kärsii. Ehkä olisikin parempi että yhdistettäisiin konservatiivin ja liberaalin hyvät puolet. Tämä ei periaatteessa ole mahdotonta, vaikka jokainen muulin omistaja tietää lähtestymistavan ongelmalliseksi.

Mikä on ekologisen ajattelun johtopäätös ? Pitäisikö uskovaisten konservatiivien alkaa ajatella, että liberaalit eivät olekaan niin pahoja ja joudu helvettiin. Tai pitäisikö liberaalien (vapaa-ajattelijoiden) lopettaa ajattelemasta että uskonto on kaikissa muodoissaan paha asia ja ristiriidassa ainoan oikean eli tieteellisen maailmankuvan kanssa.

Ei pitäisi eikä oikeastaan edes saisi: Koko uskonnollinen konservatiivisuus perustuu ajatukselle, että poikkeaminen konservatiivisen yhteisön omista normeista on perkeleestä, joten uskonnollista konservatiivisuutta ei ole olemassa ilman liberaalien tms. demonisointia. Vastaavasti vapaa-ajattelua ei olisi olemassakaan ilman uskonnon demonisointia. Ei kauriskaan ajattele että sudella on funktionsa kauriitten kannan rajoittajana ja siksi suden olemassaololla on arvonsa. Kauris kokee suden vihollisena. Uskonnollinen konservatiivi demonisoi liberaalia ja yleensä myös päinvastoin.

Ekologisen ajattelun tarkoituksena ei ole vesittää idelogisia ristiriitoja, mutta toki ottaa hetkeksi etäisyyttä kiistoihin. Wilsonin ekologinen lähestymistapaa pitäisikin yrittää soveltaa myös Euroopan tilanteseen.

Ekologinen ajattelu - ekologisen tasapainon hakeminen ideologioiden välillä - on erikoistapaus siitä ajatuksesta että maailma ei ole mustavalkoinen. Jokaisella meillä olkoon oma maailmankuvamme, mutta jokaisen velvollisuus on havaita oman maailmankuvansa sudenkuopat.

1. Yhteisöllisyys - perustukoon se sitten uskontoon, paikallisuuteen tai kansallismielisyyteen - edistää luottamusta ja parantaa yhteistyötä sisäryhmän sisällä, mutta sudenkuoppana on aina riski että ulkoryhmää aletaan demonisoida.

Ääriesimerkkinä demonisoinnin seurauksista ovat kansanmurhat.

2. Individualismi painottaa yksilön ihmisoikeuksien ja innovatiivisuuden tärkeyttä, mutta individualismin - jota esimerkiksi uskonnollisuus ei pehmennä kuten Alexis de Tocqueville edellytti - sudenkuoppa on hedonismi ja yhteiskunnan atomisoituminen.

3. Maahanmuuton edistäminen ja monikultturismi pyrkii edistämään innovaatioiden liikkumista ja ennakkolulottomuutta muita kulttuureita ja rotuja kohtaan. Sudenkuoppana on riski, että maahanmuuttajien mukana tulee maahan terroristeja, rikollisia tai ihmisiä joiden arvot ovat voimakkaassa ristiriidassa meidän arvojemme kanssa.

Maahanmuutto voi olla myös dysgeenista eli väestön laatua alentavaa - tätä ei uskalleta tunnustaa koska tiettyjen erojen tunnustaminen on demonisoitu.