keskiviikko 24. syyskuuta 2008

Koulusurmat sittenkin yhteisöllistä väkivaltaa ?

Eilisessä postauksessani hain syytä Kauhajoen tapahtumiin kasvavasta yksilökeskeisyydestä, narsismista ja syrjäytymisestä:

"Ihmisviha on minun mielestäni osittain seurausta äärimmäisestä yksilökeskeisyydestä."

Havaitsin tosin liitynnän itsemurhapommittajiin ja yhteisölliseen väkivaltaan:

"Kuvaavaa on, että kun Baghdadissa yhteisöjen jäsenet murhaavat toisten yhteisöjen jäseniä ja viha perustuu ulkoryhmän demonisointiin, suomalainen narsisti tappaa kenet tahansa ihmiskunnan jäsenen. Hänen vihansa on vihaa koko ihmiskuntaa vastaan. Äärimmäinen yhteisöllisyys, johon liittyy ulkoryhmän demonisointi, on paha asia, mutta niin on myös äärimmäinen yksilökeskeisyys."

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että liityntä yhteisölliseen väkivaltaan on vahvempi kuin ounastelin. Koulumurhat ovat yhteisöllistä väkivaltaa siinä missä islamistinen terrorismi. Lainaan tämän päivän HS:ään kirjoittanutta ulkopoliittisen instituutin tutkijaa Mika Aaltolaa. Painotukset ovat omiani.

"Myyrmannin pommi-iskun ja koulusurmien kaltaisia tekoja tehdään yhteisön terrorisoimiseksi. Ne täyttävät itsemurhaterrorismin tavanomaiset tunnusmerkit, jotka ovat rasismiin viittaava motiivi, yhteys laajempaan ideologisesti virittyneeseen verkostoon (tässä tapauksessa pääosin internetin välityksellä), tekijän ikä ja sukupuoli sekä tekotapa ja -paikka.

Samoin kuin itsemurhapommittaja, myös Myyrmannin iskun ja koulusurmien tekijät kohoavat omissa piireissään sankarin rooliin
. Sitä kirkastavat vielä kollektiivisen surun riitit, joita "tavalliset" ihmiset – yhteisöön kuuluvat – panevat toimeen korostaakseen yhteisöllisyyttään.

Näin ollen Myyrmannin, Jokelan ja Kauhajoen tekijöitä ei tule tarkastella stereotyyppisesti. He eivät olleet niin syrjäytyneitä kuin väitetään. Heidän taustansa oli melko keskiluokkainen."

Syrjäytymiselläkin tai pikemmin ulkopuolisuudella on oma merkityksensä:

"Merkille pantavaa sen sijaan on, että heidän profiiliaan sävytti ulkopuolisuus, ylemmyys ja vihamielisyys valtakulttuuria kohtaan.

Kaikki kolme toteuttivat mielestään missiota, jonka tarkoituksena oli puhdistaa ympäristöä heidän negatiivisina pitämistään aineksista. He kommunikoivat varsin vilkaasti samanmielisten kanssa. Heidät tunnistaa tietyn marginaalisen yhteisön omaksumista arvoista ja ihanteista."

Konformistisen imitoinnin merkitys on suuri. Samoin oleellista on korkean statuksen yksilöiden imitointi. Koulusurmaajista tehdään sankareita, jotka saavat korkean statuksen ja joita sitten imtioidaan. Tässä lähestytään siis kulttuurievoluution havaintoja:

"Poliittisen väkivallan leviämisen dynamiikkaa on tutkittu paljon. Tuloksena on käsitys ihmisestä imitoivana olentona: väkivalta tarttuu emotionaalisen intensiteetin ja voimakkaiden tunnekokemusten kautta. Tunteet välittyvät tavallista herkemmin tietyille yksilöille ja ryhmille, jotka saavat voimantuntoa kuvitellessaan ja toteuttaessaan näyttäviä väkivaltaisia tekoja.

Koulusurmat ovat nimenomaan tekoja, jotka on suunniteltu leviäviksi ja kopioitaviksi. Uudet koulusurmaajat levittävät tekoonsa liittyvää aineistoa internetissä ja täydentävät olemassa olevaa käsitystä teon symbolisesta merkityksestä. Itsemurhaterroristien tavoin koulusurmaajat jättävät usein jälkeensä "testamentin".

Internetin verkostot tarjoavat kokoontumispaikkoja, joissa tekoja voi ihannoida avoimesti. Niitä puidaan, analysoidaan ja arvioidaan. Tekijät saavat osakseen kunnioitusta."

Yhteisöllsiyyden merkitys on suuri:

"Näin syntyy valtioiden rajat ylittävä yhteisö, joka kehittää tekoihin liittyvää taustamateriaalia, synnyttää odotusarvoja ja luo teoille oikeutusta."

Ideologioiden merkitys voi sen sijaan olla olematon:

"Koulusurmat voivat levitä ilman, että tekijät omaksuvat mitään taustaidelogiaa. Teot voivat olla vain imitoivia, teknisiä suorituksia. Silti koulusurmien taustalla on ideologista oppimista ja orastavaa yhteisöllistä tietoisuutta."

Oleellinen havainto on myös hierarkiaefekti:

"Merkityksellinen tutkimushavainto liittyy niin sanottuun hierarkiaefektiin. Väkivalta näyttää leviävän oman poliittisen maantieteensä mukaan: keskeisiltä alueilta syrjäisimpiin paikkoihin. Väkivaltaiset mellakat keskeisissä kaupungeissa leviävät marginaalisemmille alueille mutta eivät päinvastoin. Samoin kansainvälisen tason väkivalta luo matkijoita reunamailla.

Tästä näkökulmasta katsoen Yhdysvalloista peräisin oleva koulusurmaepidemia heijastui Jokelaan ja edelleen Kauhajoelle."

Johtopäätös on selvä - koulusurmia pitää torjua samoin menetelmin kuin muutakin terrorismia - ei psykologisoimalla asiaa:

"Koulusurmat on nähtävä yhtenä polittisen väkivallan muotona, jotta niitä voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti. Samalla todellisia uhkia ja väkivallan taustalla olevia tekijöitä voidaan tunnistaa.

Ideologisesti motivoituneen poliittisen väkivallan muodot ovat muuttumassa maailman verkostoituessa. Uudenlaiset väkivallan muodot, niihin liittyvä uusimuotoinen ideologisuus ja antisivilisaatioliikkeet ovat pesiytyneet jo Suomeenkin eivätkä esimerkiksi kouluterveydenhuollon kaltaiset toimet pysty taltuttamaan niitä.

Todennäköisyys, että Myyrmannin ja Jokelan kaltaiset teot toistuvat, kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän niitä on.

Tekoihin voisi puuttua käsittelemällä niitä terrori- ja rikollisjärjestöjen toimintana. Tällöin tekojen avustaminen ja tiivis yhteys "taustajärjestöön" voitaisiin kriminalisoida.

Viranomaisten olisi syytä ainakin tarkkailla kasvavaa liikehdintää erityisesti internetissä nykyteknologian sallimilla keinoilla. Terrorismin ja rikollisjärjestöjen vastaiseen toimintaan on käytettävissä paljon resursseja. Nyt niitä tulisi kohdentaa uudella tavalla."

Aaltolan havainto, että koulusurmaajien tausta on usein keskiluokkainen, eikä pelkkä syrjäytyminen selitä koulusurmia, linkkautuu mainiosti siihen havaintoon, jonka uskonnollisen terrorismin tutkija Scott Atran tekee palestiinalaisterrorismista: Palestiinalaisterroristi on koulutettu ja oman yhteisönsä arvostettu jäsen.

Koulusurmaajakin on oman yhteisönsä arvostettu jäsen - yhteisö ei tässä tapauksessa ole palestiinalainen kylä vaan joukko verkossa toisiinsa tutustuneita nuoria ylimielisiä ihmisiä.

9 kommenttia:

Valkea kirjoitti...

Harvoin näkee niin imbesilliä artikkelia kuin Mika Aaltolan kirjoitus, mutta en olekaan Hs:n lukija.

Muutamia huomioita:

- Koulusurmaajilla ja samantyyppisen profiilin omaavilla ei ole minkäänlaista todellista yhteisöä. He vain jakavat, luovat ja ylläpitävät virtuaalisesti internetissä epäkoherentteja vihameemejä sirpaloituneissa keskusteluryhmissä.

He ovat usein hiljaisia ja syrjäänvetäytyviä individualistisia erakoita, joiden ainoa merkittävämpi "kosketus" ulkopuolisiin syntyy internetin misantropia -keskusteluryhmissä.

Vrt. tätä esim. muslimiterroristeihin, joilla on todellinen konservatiivi- ja fundamentalistimuslimien yhteisö.

- Koulusurmat voidaan selittää lähes sataprosenttisesti sillä, että ne yhteisön outlier-jäsenet, joilla on eniten patologista patoutunutta vihaa löytävät ahdistavalle vaivalleen selityksen, pseudoterapiaryhmän ja purkautumistien kopioimalla julkisuudessa olleita käyttäytymismalleja. Tällaisen kopioinnin leviäminen erilaisissa itsemurha, murha ja itsemurha-murha kombinaatioissa ja yleinen vaarallisuus on todistettu myös tieteellisesti, kts. esim. Tipping Point, Malcolm Gladwell ja Influence, Psychology of Persuasion, Robert B. Cialdini.

- Mielenkiintoinen on myös väite rasismista. Ensinnäkin tämäntyyppisillä tappajilla ei ole mitään yhtä tai selkeästi määriteltävää ideologiaa, vaan lukemattomia sekavia tilkkutäkki kokoelmia. He vain keräävät ympäristöstä mitä tahansa meemejä, oikein tai väärin tulkittuja, faktuaalisesti vääriä tai paikkansapitäviä, vääristeltyjä /valehdeltuja tai rehellisiä meemejä, joiden luullaan tukevan heidän misantropiaansa ja sen purkautumisteitä. "Ideologia", sikäli kuin sellaisesta voidaan edes puhua, on pelkkä psykopatologian väline.

Toiseksi, herää kysymys minkälaisesta oletetusta "rasismista" tässä on kysymys. Koska tämäntyyppiset tappajat ovat useimmiten tappaneet vain oman rotunsa jäseniä, kyseessä on siis em. määritelmän mukaan anti-valkoinen rasismi, joka kuitenkin "ideologisesti" näyttää usein kohdistuvan kaikkiin ihmisiin. Todennäköisesti median anti-valkoiset meemit lisäävät tappajien omaa etnistä ryhmää ja rotua kohtaan tunnettua vihaa, joka kuitenkin purkautuu hallitsemattomana universaalina vihana. Kohteina ovat sitten tutut oman etnisen ryhmän tai rodun edustajat, koska viha voidaan syy-seuraus suhteineen materialisoida paremmin tuttuihin henkilöihin ja heitä voidaan myös mielikuvallisesti satuttaa perusteellisemmin kuin täysin tuntemattomia. Tämä tukee psykopatologista, ei ideologista näkökulmaa tämäntyyppisiin joukkosurmiin.

Myyrmannin pommittaja oli "ideologialtaan" vasemmistolainen, ja Auvisen sekavien sepustusten nihilistinen ydin oli vihreä linkolalaisuus. Saari näyttää vain yksinkertaisen selkeästi vihaavan koko ihmisrotua. Vielä sekavammaksi tilanne muuttuu, jos tarkastelemme joukkosurmaajien ajattelua kansainvälisesti.

Jukka kirjoitti...

On siis esitetty kolme teoriaa:

1. Psykologinen selitys: Saarella on ollut vaikeaa ja hän on ajautunut pahaksi.

Looginen johtopäätös: Terapiaa ja nuorten pahoinvoinnin hoitoa on lisättävä, jotta jatkossa vältytään tällaiselta.

2. Yhteisöllinen selitys. Ihmisvihaajat tms. muodostavat omia yhteisöjään joissa toimivat normaalit yhteisöllisyyden lainalaisuudet. Internet on omiaan tällaisten yhteisöjen kasvualustaksi.

Looginen johtopäätös: Internetin yhteisöjä on tarkkailtava.

3. Syrjäytyminen yhteisöstä. Saari on syrjäytynyt ihmisyhteisön ulkopuolelle tavalla tai toisella ja muuttunut hiljalleen pahaksi.

Looginen johtopäätös: Yhteisöllisyyttä on vahvistettava. Ketään ei saa jättää ulkopuolelle.

Olen itse kallellani kakkoseen ja kolmoseen.

Jukka kirjoitti...

Neljäs selitys:

4. Saari oli paskiainen - selittely on turhaa koska se auttamatta siirtää vastuuta yhteiskunnalle.

Jukka kirjoitti...

"Saari oli yhteisöllinen terroristi" kirjoittaa Uusi Suomikin lainaten siis Anja Snellmannia.

reino kirjoitti...

Kyllä nuorten tekemisen halu pitäisi kanavoida johonkin hyödyllisempään kuin toisten suomalaisten tappaminen. :)

Valkea kirjoitti...

Jukka: "2. Yhteisöllinen selitys. Ihmisvihaajat tms. muodostavat omia yhteisöjään joissa toimivat normaalit yhteisöllisyyden lainalaisuudet. Internet on omiaan tällaisten yhteisöjen kasvualustaksi."

* Poikkean tuosta näkemyksestä siksi, että internet-yhteisöt eivät noudata oikeiden yhteisöjen lainalaisuuksia tai noudattavat niitä vajavaisesti, esim:

- Internetin vastavuoroisuus on enintään symbolista, ja sen rehellisyys ei tule testatuksi.

- Internetin ihmissuhteet ovat symbolisia, ja niiden konvertoiminen internetistä reaalimaailmaan vaatii erillistä työtä (Samantyyppistä jota tehdään reaalimaailman suhteiden luomisessa).

- Internetin sosiaalinen paine ei materialisoidu niin tehokkaasti kuin reaalimaailmassa, joka jättää internetyhteisöjen jäsenet de facto individualismia muistuttavaan tilaan.

- Internet"yhteisöjen" jäsenillä ei ole todellisia velvollisuuksia ja vastuita yhteisöä kohtaan.

- Internet"yhteisöjen" auktoriteettien valta on selvästi vähäisempää ja kapea-alaisempaa kuin todellisten yhteisöjen auktoriteettien valta.

- Internet"yhteisöt" eivät joudu kohtaamaan reaalimaailman taloudellista, sosiaalista, yhteisöllistä, teknistä jne. kilpailua kuin enintään vähäisessä määrin. Virtuaalisessa maailmassa on paljon vähemmän rajoittavia tekijöitä (Limiting factors)

- Internet"yhteisöjen" jäsenyys on löyhää. Vaikka jotkut kuuluisivat niihin sitkeästikin, heillekin on kuitenkin milloin tahansa helppoa pudottautua pois.

- Internet"yhteisöjen" taloudelliset, ryhmäevolutiiviset, sosiaaliset jne. hyödyt ovat paljon vähäisempiä kuin todellisten yhteisöjen.

- Internet"yhteisöissä" normaalielämän suhteita vahvistavat tekijät, kuten similarity theory, eivät toteudu.

- Internet"yhteisöjen" sanktiomahdollisuudet ovat rajoitettuja.

jne.

Jukka kirjoitti...

Etkö voisi ajatella niin että on olemassa monentasoisia yhteisöjä:

1. Tiukka sukulaisuuteen perustuva yhteisö, jossa on jopa serkusavioliittoja.

2. Tiukka vahvaan altruistiseen rangaistukseen perustuva yhteisö, jolla on suuri joukko omia normeja jotka voivat olla hyvin vaativia.

3. Löyhempi toisten auttamiseen perustuva yhteisö, jolla ei ole omia normeja vaan yhteiskunnan yleiset normit pätevät.

4. Löyhä virtuaalinen yhteisö, joka kuitenkin voi muuttua realiyhteisöksi esimerkiksi sitä kautta että ulkomaailma alkaa demonisoida ja sanktioida ryhmän jäseniä.

Haluat laittaa nyt tuon neljännen ryhmän lainausmerkkeihin.

Mitä akattelet ryhmistä 1, 2 ja 3. Mikä on niitten merkitys ? Tietysti on olemassa myös mahdollinen esimerkiksi 1+2.

Valkea kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Valkea kirjoitti...

Tarkennan hiukan kommenttiani:

Jukalle: Näen asian niin, että todellinen yhteisö on sellainen, jossa reaalimaailman yhteisö ja sen suhdeverkostot ovat niin tärkeitä, että yhteisön jäsen pitää niitä tärkeämpinä kuin itseään.

3 ja 4 eivät ole todellisia yhteisöitä, vaan jonkin asian ympärille syntyneitä vaihtelevan reaalisia koalitioita.

Jos haluaa käyttää 3:sta ja 4:sta nimeä yhteisö, vähin mitä voi tehdä on liittää niihin etuliite LÖYHÄ yhteisö.