tiistai 23. syyskuuta 2008

Kauhajoki

Esitän osanottoni Kauhajoen uhrien omaisille. Tuskanne on varmasti kauhea.

Muille sanoisin muutaman hajanaisen ajatuksen:

Ihmisviha on minun mielestäni osittain seurausta äärimmäisestä yksilökeskeisyydestä. Kuvaavaa on, että kun Baghdadissa yhteisöjen jäsenet murhaavat toisten yhteisöjen jäseniä ja viha perustuu ulkoryhmän demonisointiin, suomalainen narsisti tappaa kenet tahansa ihmiskunnan jäsenen. Hänen vihansa on vihaa koko ihmiskuntaa vastaan. Äärimmäinen yhteisöllisyys, johon liittyy ulkoryhmän demonisointi, on paha asia, mutta niin on myös äärimmäinen yksilökeskeisyys.

Kävelen kadulla. Melkein kukaan ei hymyile. Mutta se ei johdu Kauhajoen tapahtumista, vaan ihmisten yleisestä negatiivisuudesta. Ihmisvihan vastustaminen lähtee siitä, että yritetään olla päästämättä negatiivisuutta omiin sydämiimme, ja lisäksi välitetään muista. Sanoin edellisessä postauksessa että negatiivisuus on myös voimavara. Mutta se on sitä vain tiettyyn rajaan asti. Poliisia ja poliitikkoja saa toki kritisoida, mutta jos kritiikki on pelkkää negatiiivisuuden ilmausta - negatiivista säteilyä - niin kritiikillä ei ole mitään arvoa.

Jos jokainen nyt lupaa huolehtia enemmän lähimmäisistään ja vähemmän pyöriä oman napansa ympärillä niin se on hyvä. Jos jokainen miettii sitä, mitä itse voi tehdä eikä syyttele vain poliisia tai yleensä muita, niin sekin on hyvä. Maahanmuuttajistakin voi oppia - esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja positiivisuutta.

Jos iltapäivälehtien, fitness-lehtien yms. toimittajat miettivät myös sitä mitä he voivat ihmisinä tehdä narsismin leviämisen hidastamiseksi niin sekin on hyvä.
Lähetä kommentti