sunnuntai 10. elokuuta 2008

Georgian kunnia

Georgia on häviämässä sodan Abhasiasta ja Etelä-Ossetiasta. Georgia yritti voittaa mutta epäonnistui.

Häviö taistelussa on Georgian kannalta harmillinen asia, mutta ei niin harmillinen kuin jos Georgia ei olisi edes yrittänyt. Häviö taistelussa ei vie Georgian kunniaa. Yrittämättä jättäminen olisi vienyt.

Puolan jaon jälkeen Puolassa oli 1800-luvulla lukuisia kapinoita venäläisiä ja saksalaisia vastaan. Jokaisen sukupolven oli ryhdyttävä kapinaan. Jos puolalainen aatelismies ei elämänsä aikana ase kädessä taistellut Puolan puolesta, hän ei häpeänsä takia kyennyt katsomaan isäänsä silmiin. Se, että jokainen kapina hävittiin ja johti venäläisten tai saksalaisten kostoon, oli epäoleellista.

Puola mm. menetti kapinoiden takia erityisasemansa Venäjän valtakunnassa: Nikolai I oli valtaan noustessaan vielä "Venäjän keisari, Puolan kuningas, Suomen suuriruhtinas jne. jne.", mutta kuollessaan enää ""Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas jne. jne."

Alexander Stubb väittää, että Saakashvilin puheet eivät ole "tätä päivää". En tiedä. Mikä loppujen lopuksi on "tätä päivää" ? Kunniankulttuuri on globaalisti tarkasteltuna mitä suurimmassa määrin tätä päivää, koska sadat miljoonat ihmiset elävät kunnian kulttuurissa.

Tämä blogi ei ota kantaa siihen, toimiko Georgia oikein vai väärin.
Lähetä kommentti