sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Niemelä ja oikeistopopulismin synty

Jussi K. Niemelä toteaa perjantaisessa Iltasanomissa, että oikeistopopulismin synty oli odotettavissa, koska Suomessa on kauan hyssytelty monikultturismin ongelmia. Olen samaa mieltä.

Rivien välistä saa sen kuvan että oikeistopopulismi ja "maahanmuuttajien demonisointi" ovat Niemelästä vääriä tapoja käsitellä monikultturismin ongelmia. Asiaa olisi Niemelästä ilmeisesti lähestyttävä analyyttisemmin.

HS lainasi aikoinaan saksalaista - sosiaalidemokraatteja lähellä olevan Friedrich Ebert-säätiön - tutkijaa Ernst Hillebrandia:

Tarvitaan tervejärkinen analyysi lapsellisen monikulttuurisuusunelmoinnin sijaan. Kuten jokaisesta yhteiskunnallisesta muutoksesta, myös maahanmuutosta aiheutuu sekä haittoja että hyötyjä.

Niemelä lienee samaa mieltä.

Puhdas rationaalinen argumentointi olisikin ehdottomasti paras tapa käsitellä asiaa, jos väite

Monikultturismi ja maahanmuutto edistää suomalaista hyvinvointia

olisi tosiasiaväite. Väite näyttää ulkoisesti tosiasiaväitteeltä - mikäli edellytämme siis että kaikilla on suunnilleen sama käsitys hyvinvoinnista. Mutta faktisesti väite ei suomalaisessa yhteiskunnassa ole tosiasiaväite vaan uskonnollinen normi. Tosiasiaväitteen muotoon kirjoitettu uskonnollinen normi kuuluu selkokielellä:

Et saa lausua ääneen (ainakaan "kovalla äänellä" tai ainakaan eliitin keskustelufoorumien ulkopuolella ja kansan parissa), että monikulttuurisuus ja tiettyjen ryhmien maahanmuutto ei edistä suomalaista hyvinvointia.

Tosiasiaväitteitteen kiistäminen voisi perustua pelkkään rationaaliseen argumentointiin, mutta normien murtaminen perustuu normien rikkomiseen. Normia rikotaan niin kauan - rangaistuksista välittämättä - että normi murtuu. On tehokaampaa sanoa asiat kärjistetysti kuin puhtaan analyyttisesti.

Siihen vastaaminen, miksi jotkut ihmiset - alkukristityt, Natsi-Saksan tunnustuskirkko, DDR:läiset toisinajattelijat, Koijärven kuivatuksen vastustajat, kettutytöt tai Jussi Halla-aho - ovat valmiita tekemään tekoja joista tulee suurellla todennäköisyydellä rangaistus, jääköön toiseen kertaan.

Normien muutosta ovat käsitelleet ansiokkaasti mm. taloustieteilijät Samuel Bowles ja Peyton Young.
Lähetä kommentti