lauantai 29. marraskuuta 2008

Elitismi vaikeuksissa - kansan nöyryys murenemassa ?

Elitismi on ollut leimaa antavaa 2000-luvun julkiselle keskustelulle. Kansaa on halveksittu - varsinkin suomalaista miestä. On vaadittu että suomalaisten pitää muuttua eurooppalaisiksi.

Paavo Lipponen osoitti halveksuntansa koko Suomea kohtaan toteamalla, että ei ole kiinnostunut valtioneuvoksen tittelistä koska hänen kaverinsa Bruesselissä ja Moskovassa ei anna arvoa moisille arvonimille.

Päivi Lipponen sälytti Itä-Helsingin maahanmuuttajakoulujen ongelmat kovaa kenttätyötä tekevien itähelsinkiläisten opettajien niskoille. Hän totesi opettajien pitävän omaa kulttuuriaan ja sen edustajia ainoina oikeina ja vain sietävän muita kulttuureja edustavia. Lipponen on itse toiminut opettajana eiralaisessa paremman väen lukiossa ja näin onnistunut välttämään kaiken kokemukseen perustuvan tiedon itähelsinkiläisten koulujen arjesta.

Helsingin Sanomat on julistanut suomalaisen miehen naista rutiininomaisesti hakkaavaksi hirviöksi. Valtionsyyttäjän Mika Illmanin mielestä suomalaisten miesten ongelmia saa kyllä huoletta yleistää, mutta maahanmuuttajaryhmien vastaava kritisointi on kiihotusta kansanryhmää kohtaan ja siis rikos.

Vihreitten ex-kansanedustaja Rosa Meriläinen toteaa että Suomi olisi hyvä maa kunhan kansa vain vaihdettaisiin toiseen. Eliitillä tuntuu olevan käynnissä kilpailu siitä, kuka vittuilee kansalle - erityisesti suomalaiselle heteromiehelle - parhaiten.

Perussuomalaisten vaalivoitto tuli vittuilukilpailusta innostuneelle eliitille kuitenkin yllätyksenä ja sai heidät narsistisen raivon valtaan. "Miten nuo julkesivatkin. Rengin pitää olla nöyrä." Ensireaktiona eliitti - ja erityisesti sen likaisen työn tekijät Niemelä, Roos ja Höglund - demonisoivat perussuomalaisten ääniharavaa ja uhkailivat tätä poliisilla. (Niemelä, Roos ja Höglund halveksivat kansaa mm. siksi että eivät ole koskaan tehneet työtä - he pitävät kansaa hieman tyhmänä koska tavalliset ihmiset kustantavat heidän elitistielämänsä.)

Poliisin innostus Halla-ahon "rikosten" tutkimiseen saattaa kuitenkin olla hieman väljähtynyttä. Onhan poliisikin - kansan yleisesti kunnioittama ja siksi eliitin vahvasti halveksima instituutio - ollut eliitin hampaissa.

HS:n politiikan toimittaja Hanna Kaarto analysoi eliitin ymmärtämättömyyttä siitä, missä Suomessa mennään, maltillisessa analyysissaan:

Poliitikot, ajakaa joskus metrolla itään

Aika usein, kun poliitikot yrittävät keskustella maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta, vahvistuu mielikuva siitä, että he eivät tiedä aiheesta mitään – nimittäin arjen tasolla.

Kansanedustaja Päivi Lipponen (sd) kirjoitti tohtorikollegansa Mirja-Tytti Talibin kanssa HS:n Vieraskynässä reilu viikko sitten, että maahanmuuttajien opettajat pitävät omaa kulttuuriaan ainoana oikeana ja näkevät erilaiset oppilaat uhkana. Kirjoituksessa mainittiin erikseen Itä- ja Koillis-Helsinki, missä opettajilla on sentään vuosikymmenten kokemus maahanmuuttajalapsista. Ei ihme, että opettajat ovat älähtäneet etutöölöläiselle, entiselle Eiran aikuislukion lehtorille.

Perussuomalaisten kuntavaalivoitto on käynnistänyt kiihkeän kannanottojen – ja rikosilmoitusten – sarjan. Kähinä on kärjistynyt vihreiden ja perussuomalaisten välille. Osapuolet laukovat täysillä toistensa ohi, eikä yrityksiä aitoon vuoropuheluun ole juuri näkynyt.

Laitakaupunkien neuvolat, koulut, terveyskeskukset, urheiluseurat ja naapurustot ovat täynnä monikulttuurisuuden ruohonjuuritason asiantuntijoita, kun taas Helsingin kantakaupungissa asuvien tuijabraxien, päivilipposten ja osmosoininvaarojen lausunnot tuntuvat olevan tästä arjesta kovin kaukana.

Kaukana lähiöiden arjesta, nimittäin Eirassa, asuu myös perussuomalaisten maahanmuuttokriittinen äänikuningas Jussi Halla-aho, yksi kärkevän sananvaihdon osapuolista.

Rakentavampaa keskustelua on syytä vielä toivoa. Nyt näyttää siltä, että poliittinen eliitti ei oikein tunne maata, jota se johtaa. On alkanut paljastua juopa, joka jakaa kaikessa hiljaisuudessa täysin erilaisiin maailmoihinsa ajautunutta kansaa.


Täsmällisemmin sanottuna poliittista eliittiä ei vähääkään kiinnosta maa ja kansa, jota he johtavat. Eliittiä kiinnostaa kansan ajatukset yhtä paljon kuin Dostojevskin tai Tsehovin kuvaamaa Pietarissa asuvaa aatelista, jolla oli N:n kuvernementissa 300 sielua. Helsingin keskustassa tai Bruesselissä majailevaa suomalaista eliittiä ei kiinnosta N:n lähiössä tai M:n maaseutukaupungissa asuvat ihmiset kuin korkeintaa äänestäjinä.

Kansan pitäisi vain alistua, tehdä töitä, maksaa veroja ja äänestää vihreitä, kokoomusta, demareita ja muita hyväksyttäviä puolueita. Verojen käytöstä Suomen islamisoimiseen ja negroidisoimiseen kansan ei pidä puhua eikä pukahtaa.

Katso myös aiempi kirjoitukseni Eliitin paratiisi, maahanmuuttajan
taivas ja eurooppalaisen helvetti ?
Lähetä kommentti