Nousukausi päättyy - väheneekö lasten hyväksikäyttö ?

Pitkä nousukausi on kääntymässä lamaksi.

Aikakausi, jota leimasi

- voimakas talouskasvu,
- työvoimapula,
- nuorten aikuisten pätkätyöt,
- taksijonot,
- individualismi,
- narsismi,
- syrjäytyminen,
- urakeskeisyys,
- joukkomurhat,
- lasten heitteillejättö,
- kirkosta eroaminen,
- monikultturismi,
- poliitikkojen ja piispojen seksuaalinen irstailu,
- tirkistely,
- lasten seksuaalinen hyväksikäyttö,
- alhainen syntyvyys,
- hedonismi ja
- jatkuvasti kasvava alkoholin käyttö,

on päättymässä.

Helsingin Sanomat kirjoittaa artikkelissa "Kun markkinat masentuvat, ihmiset eivät - Lamaan liittyy hätää, mutta huonot ajat tuovat myös tarkoituksen tunteen":

Talouslama on englanniksi depression. Sana tarkoittaa myös masennusta. Kun pankkiirit repivät lehtikuvissa hiuksia päästään, sanotaan että markkinat ovat vaipuneet synkkyyteen.

Eivät kuitenkin tavalliset ihmiset. Heitä masentaa, kun samppanjalasit kilisevät.

Laskukaudella tehdään vähemmän itsemurhia kun nousukaudella ja myös masennusluvut putoavat. "Masennus on riittämättömyyttä ja riittämättömyys tulee vertailusta", selittää työelämään perehtynyt tutkija Juha Siltala.

"Sotienkin aikana esiintyy vähän itsemurhia, kun kaikilla menee tasaisen huonosti", hän sanoo. Suomessa alkoholin kulutus väheni 1990-luvun lamassa, osin rahapulan takia mutta Siltalan mukaan osin siksi, ettei alkoholilla tarvinnut lääkitä vertailupelkoja.

Huonot ajat tuovat myös tarkoituksen tunteen.

"Yleensä masennus liittyy siihen, että tarkoitus omalta toiminnalta on hukassa. Ei nähdä enää järkeä siinä, mitä tehdään. Yhteiskunnallisen kriisin myötä ongelma, mitä vastaan taistellaan, saa selkeän nimen", sanoo yliopistotutkija Anu Kantola.

Toki lamaan liittyy paljon huolta ja hätää. On kauheaa menettää työpaikka tai lyyhistyä asuntovelkojen alle.

Yhteinen hätä tiivistää yhteishenkeä, sanoo filosofi ja tutkija Jukka Relander.

"Eräässä vaiheessa 1990-luvun suureen lamaan liittyi Suomessa voimakas yhteisöllisyyden ja solidaarisuuden tunne. Kun lama vaihtui nousukaudeksi, alettiin jakaa kansaa kahtia. Äärimmäisen kovat arvot nousivat pintaan."

Relander muistaa, kuinka yhtäkkiä "keksittiin, että nuoriso on liian velttoa ja siksi taloudella menee huonosti".

Kantola muistuttaa, että jakoi se lamakin porukkaa kahtia. Jos 1990-luvulla työpaikka säilyi, ei ehkä huomannutkaan kun laskukausi pyyhälsi ohi.

...

Vanhan hokeman mukaan lamassa henkiset arvot nousevat pintaan, kun nousukaudella jyllää raha. "Nousukauden fantasia on, että nyt täytyy uurastaa ja uhrautua enemmän. Ei tyydytä pelkkään toimeentuloon", sanoo Relander.

Kirjailija, esseisti Antti Nylén näkee hyviä puolia siinä, että Suomessakin talouden vauhti hidastuu kansainvälisen finanssikriisin myötä.

"Eihän siinä mitään muuta olekaan kuin hyvää. Jos se kerran tarkoittaa, että kulutus ja työnteko vähenee. Ongelma on, että ihmiset tekevät töitä rystyset valkoisina ja otsasuonet pullottaen."