torstai 2. lokakuuta 2008

Kiusaaminen ja Kauhajoen tapahtumat - osa 2

On siis jonkin verran näyttöä seuraavalle väitteelle:

Koulukiusaaminen saattaa johtaa ihmisvihaan, joka saattaa osaltaan johtaa koulumurhiin.

Katselin eilen Idolsin tuomarikäyttäytymistä. Kyseessä on selvästi kiusaamisen oppitunti koululaisille.

Suuri osa suomalaista mediaa perustuu pitkälti kiusaamiseen tai vahingoniloon: Iltapäivälehdet repivät julkisuuden henkilöitä ja Internetissä revitään sekä tavallisia ihmisiä että julkisuuden henkilöitä. Keskustelu on suurelta osalta valittamista ja vastakkaista mielipidettä olevan henkilön nuijimista.

Big Brothers perustuu siihen että vahingoniloiset ihmiset naureskelevat julkisuuden kipeille "tavallisille" ihmisille.

Tähän kyynikko sanoo, että itsepähän ovat menneet Big Brothersiin tai hakeutuneet julkisuuden henkilöiksi. Siitä ei ole kuitenkaan kyse. Vaan siitä että kun media tarjoaa tällaista käyttäytymismallia, nuoret oppivat.

Toinen kyynikko sanoo, että maailma nyt vain on tällainen. Ei asialle mitään voi - lapsellista edes puhua koko asiasta. En usko, etteikö mitään voi tehdä. Jos ei globaalilla tasolla voi, niin voi ehkä Suomen tasolla. Jos ei Suomenkaan tasolla voi, niin ainakin jonkin yhteisön (koulu, perhe, työpaikka) tasolla voi. Jos Suomi muuttuu yhä tylymmäksi, aina on mahdollisuus eristyä pienemmiksi yhteisöiksi. Siihenhän kai muutenkin ollaan menossa ?

Itseäni alkoi kiusaaminen taas kiinnostaa kun itse jouduin kiusaamisen kohteeksi. Ensiksi kiusaamisen kohteeksi joutuminen masensi. Sitten aloin ymmärtää, että kiusaaminenhan onkin päivän trendi. Kiinnostus heräsi analyyttisen ihmisen päässä.

2 kommenttia:

Valkea kirjoitti...

"Jos Suomi muuttuu yhä tylymmäksi, aina on mahdollisuus eristyä pienemmiksi yhteisöiksi."

- Tuossa on taas yksi lisäsyy yhteisöjen perustamiselle, mutta en pitäisi yhteisöä kuitenkaan eristäytymisenä, vaan ulkopuolisten vaikutteiden järkevänä selektiivisyytenä.

Muuten olen kiusaamisartikkeleista samaa mieltä.

Jukka Aakula kirjoitti...

Nimenomaan noin.

Yhteisö muuttaa sosiaalista kanssakäymistä niin että suuri osa kanssakäymisestä tapahtuu yhteisön sisällä.

Silloin kun yhteisön jäsen harjoittaa kanssakäymistä yhteisön ulkopuolisen henkilön kanssa hänen on aina muistettava edustavansa ei vain itseään vaan koko yhteisöä.

Sen sijaan suljettukaan yhteisöllisyys ei automaattisesti tarkoita että yhteisön ulkopuolisia pidetään vihollisina. Hutteriitit esimerkiksi auttavat naapureitaan maataloustöissä. Romanit ja juutalaiset kuitenkin suhtautuvat usein valtaväestöön amoraalisesti siinä mielessä että ulkopuolisilla on korkeintaan välineellinen arvo. Ulkopuolisten huijaamista pidetään jopa arvokkaana asiana.